Syksyllä 2024 Kasper Heikkilä sai tehtäväkseen tutkia Cyltronicin sähkösylinteriä ja verrata sen toimivuutta perinteiseen paineilmasylinteriin. Kyseessä oli Heikkilän opinnäytetyö Turun ammattikorkeakouluun, josta hän valmistui konetekniikan insinööriksi vuoden vaihteessa.
Cyltronic AG on sveitsiläinen vuonna 2017 perustettu kasvuyritys, joka lähti kehittämään korvaajaa huonon hyötysuhteen omaavalle paineilmasylinterille. Kehitystyö käynnistettiin kolmen insinöörin toimesta, ja vuonna 2018 mukaan kehitystyöhön tuli myös Zurichin teknillinen ammattikorkeakoulu. Cyltronicin tavoitteena on suunnitella ja valmistaa energiatehokkaita, helppokäyttöisiä sekä pitkäikäisiä sähkösylintereitä. Menestyksekkään kehitystyön tuloksena uuden sähkösylinterin sarjatuotanto aloitettiin vuonna 2019, ja Wexon otti sen edustukseensa syksyllä 2024.
”Cyltronicista tekee erityisen sen ainutlaatuinen rakenne: servomoottori ja ohjain on integroitu täysin kompaktiin sylinterin runkoon. Markkinoilla on toki muitakin sähkösylintereitä, mutta Cyltronic on ainoa, joka kokonsa, rakenteensa ja ominaisuuksiensa puolesta korvaa näppärästi asiakkaan olemassa olevan paineilmasylinterin. Kokonaisjärjestelmä pysyy yksinkertaisena ja paineilmasylinteriin verrattuna energiansäästö on huomattava”, kertoo Heikkilä.
Cyltronicin edut
Cyltronicin sähkösylinteri tarjoaa merkittäviä etuja verrattuna perinteisiin paineilmasylintereihin ja sähkösylintereihin:
• energiansäästö jopa 98 % verrattuna perinteiseen paineilmasylinteriin, jolloin takaisinmaksuaika on lyhyt
• kiinnitysmitoiltaan 1:1 paineilmasylinterin korvaaja (ISO 15552)
• vapaa paikoitettavuus
• kaikki komponentit yksissä kuorissa, jolloin se vie vähemmän tilaa ja sen asennus on nopeampaa
• paineilmasylinterin venttiilien sähköinen ohjaus voidaan kytkeä suoraan ohjaamaan sähkösylinteriä ilman muutostöitä ohjauslogiikkaan. Käyttöönotto ei vaadi aikaa vievää parametrointia tai muuta servotekniikan erityisosaamista.
Demo sähkösylinterin paikoittamiseen
Yksi Heikkilän opinnäytetyön keskeisiä tehtäviä oli suunnitella ja rakentaa testilaitteisto sähkösylinterin paikoittamista varten. IO-link-ohjaimen ansiosta, sylinteriä voidaan ohjata hyvin tarkasti ja portaattomasti, ja se voidaan helposti integroida mihin tahansa ohjausjärjestelmään ja väyläprotokollaan. Vaikka IO-link-tekniikkaa käytetään jo paljon modernissa tehdasautomaatiossa etenkin Keski-Euroopassa, sen käyttö Suomessa on kasvanut selvästi hitaammin. Näin ollen demolaitteisto perustuukin aikaperusteiseen paikottamiseen, jolloin pystytään vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeisiin.
”Demolaitteiston suunnittelu ja rakentaminen oli erittäin mielenkiintoista. Käytännön työssä opin paljon mm. ohjelmointia ja komponenttien välistä tiedonsiirtoa. Seuraavaksi demoa voisi ehkä parannella edustuskelpoisemmaksi asiakastapaamisia ajatellen”, pohtii Heikkilä, joka onkin maatalon poikana pienestä pitäen purkanut ja koonnut kaikenlaisia laitteita ja tehnyt paljon puu- ja metallitöitä.
Opinnäytetyön valmistuttua Heikkilälle tarjottiin pysyvää työsuhdetta Wexonille. Nyt hän toimii junior tuotepäällikkönä, ja vastaa Mekatroniikka ja automaatio -tiimin tuotehallinnasta ja teknisestä tuesta.
”Odotan innolla kaiken uuden oppimista, sillä aina on mielenkiintoista tietää enemmän tekniikasta. Viihdyn tässä työyhteisössä hyvin”, Heikkilä toteaa iloisena.