Teollisuuden suunnittelijat ja kunnossapitoinsinöörit kohtaavat jatkuvasti tilanteita, joissa perinteinen 4–20 mA tai 0–10 V analogisignaali ei enää riitä vastaamaan modernin tuotannon teknisiin vaatimuksiin. Analoginen viestinsiirto on luonteeltaan altis sähkömagneettisille häiriöille (EMC), mikä pakottaa käyttämään kalliita suojattuja kaapeleita ja huolellista maadoitussuunnittelua. Analogisignaalit tarjoavat rajoitetun näkyvyyden itse prosessiin, sillä ne välittävät yleensä vain yhden mitta-arvon ilman tietoa laitteen todellisesta kunnosta tai toimintavarmuudesta. Kun anturi vikaantuu tai sen mittaustarkkuus alkaa poiketa asetusarvoista, vianetsintä vaatii fyysistä läsnäoloa kohteessa ja erillisten mittalaitteiden käyttöä, mikä pidentää seisokkiaikaa ja kasvattaa operatiivisia kustannuksia.